Meillä Suomessa on edelleen naisten ja miesten ammatteja, kertoo YLEn tuore uutinen. Nuoret valitsevat yhä ammatillisessa koulutuksessa perinteiset alat. Naiset hakeutuvat yleisemmin hoiva- tai hyvinvointialoille ja miehet rakennus- ja teknologiaopintoihin. Voisi kuvitella, että nykyinen tasa-arvokehitys ja erityisesti palkkaus ohjaisi hakeutumista paremmin palkattuihin töihin myös nuoria naisia, erityisesti teknologia-aloille. Valitettavasti näin ei vielä ole.

Omassa nuoruudessani urasuunnitelmiini vaikutti se, että metsäteollisuutta povattiin auringonlaskun alaksi. Meille sanottiin, ettei alalle kannata hakeutua, koska tuotanto siirtyy kuitenkin Kiinaan. Nyt tilanne on toinen, tuotantoa tuodaan Kiinasta takaisin. Toki samaan aikaan eräs metsäyhtiö käyttää valtavasti rahaa investoidakseen Etelä-Amerikkaan. Helppoa se ei näytä olevan, erityisesti paikallisten ihmisten vastustuksen vuoksi, sillä viidakko ja eukalyptuspuut ovat paikallisille tärkeitä. Aivan kuten meille ikimetsät. Viisautta olisikin pitää teollisuus Suomessa ja käyttää suomalaista osaamista ja kehitystyötä hyödyksi. Me osaamme jatkojalostaa puusta mitä ihmeellisimpiä asioita, rakennusmateriaaleja, paperia, kartonkia, muovin korvikkeita, pakkausmateriaaleja, vaatteita ja jopa tuotteita lääketieteen tarpeisiin.

Ilmaston ja kestävän kehityksen kannalta on todella tärkeää pitää huolta suomalaisen teollisuuden toimintamahdollisuuksista ja samalla huomioida ympäristökysymykset. Kestävässä ja samalla tuottavassa yrityksessä on töissä paljon eri alan ihmisiä ja ajatuksia. Myös naisilla olisi näillä aloilla paljon annettavaa.  Jos samalla tavalla ajattelevat ihmiset istuvat tuotekehityspöydissä tai tekevät tuotantotyötä, ei kehitystä välttämättä tapahdu. Kun yksi keksii idean ja toinen tajuaa miten työtä voisi vielä helpottaa ja nopeuttaa, on menestyksen avaimet siinä. Työn tuottavuuden suurin mahdollistaja on halu ja into tehdä työtä. Kun työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja työolonsa reiluiksi, niin hän antaa parhaansa työnantajalleen. 

Työnantajilla ja heidän etujärjestöillään on nyt tuhannen taalan paikka markkinoida teollisuutta nuorille ja varsinkin naisille. Alaa vaivaa koulutetun työvoiman krooninen pula. Reiluilla työehdoilla, arvostuksella ja mahdollisuudella kehittyä saadaan varmasti aikaan positiivisia vaikutuksia naisten hakeutumisessa alalle.  Asenteiden muutosta tarvitaan myös perheissä, päiväkodeissa ja kouluissa. Toivon että tulee se aika kun tyttölapselta kysyttäessä ”Mikä sinusta tulee isona”? niin hän vastaa, että ”koneistaja”.

Niina Malm

kansanedustaja

SDP:n varapuheenjohtaja

Mielipidekirjoitus, julkaistu mm. Pieksämäen lehti 4.1.2024