SDP:n 1. varapuheenjohtaja Niina Malm ja eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kristiina Salonen pitävät Suomen teollisuuden haasteiden ratkaisemiseksi välttämättömänä, että teollisuuden tilaa ja tukitoimia katsotaan yhtenä kokonaisuutena. Malm vieraili lauantaina Raumalla, jossa hän tutustui yhdessä Salosen kanssa muun muassa Rauman sataman tilanteeseen.
Näitä kahta kansanedustajaa yhdistää vahva teollisuuspolitiikan painotus eduskuntatyössä. Molemmat ovat kuulleet hämmästelyjä asiasta, etenkin sukupuolensa takia.
– Työtaustani on tukevasti teollisuudessa. Minut valittiin ensimmäiseksi naispääluottamusmieheksi terästehtaalla Imatralla. Toivon, että tulevaisuudessa yhä useampi nainen löytäisi kutsumuksensa esimerkiksi teknologiateollisuuden parista ja lähtisi murtamaan ennakkoluuloja eri aloilla. Suomessa on paljon osaamista ja tulevaisuuden potentiaalia ympäristöarvojen ja teollisuuden yhteensovittamisessa kestävällä tavalla. Siihen kehittämistyöhön tarvitaan mukaan myös naisia, sanoo Niina Malm.
– Joskus kansanedustajuuteni alussa minulta tultiin kysymään, että miksi nuori nainen puhuu istuntosalissa telakkateollisuuden puolesta. Vuosien saatossa asenne asiassa on toki muuttunut, mutta vieläkään ei ehkä ymmärretä, miten merkittävä vaikutus teollisuudella on joillekin alueille työpaikkoina, verotuloina ja hyvinvointina. Perheet ovat sukupolvesta toiseen eläneet kuin Metsäjätti -kirjassa, eikä se ole nostalgiaa vaan aivan normaalia arkea esimerkiksi Satakunnassa, sanoo Kristiina Salonen.
Kaipolan tapauksella vaikutuksia myös Raumalle
Imatralainen Malm ja raumalainen Salonen toteavat, että keskustelussa teollisuuden tilanteesta jää usein vähemmälle huomiolle teollisuuteen tukeutuvien alueiden välinen vahva yhteys Suomen kokoisessa maassa. Esimerkiksi Kaipolan paperitehtaan sulkeminen vaikuttaa myös Rauman sataman tavaraliikenteen määrään, jonka vaikutusten arvioidaan olevan satamaoperaattorille jopa satojatuhansia tonneja.
– Tehtaiden sulkemisella on vakavat seuraukset valtakunnallisesti. Yhden tehtaan sulkeminen voi pahimmillaan käynnistää syvien vaikeuksien aallon koko vientiketjulle, joka ulottuu monelle alueelle. Teollisuudesta elävälle kaupungille työpaikkojen menettäminen olisi alueellinen katastrofi, johon ei ole yksinkertaisesti varaa. Siksi teollisuuden tilaa ja tukitoimia on katsottava kokonaisuutena, Malm kertoo.
– Kaipolan paperitehtaan sulkeminen heijastelee ongelmia suoraan myös Raumalle. Suomalaisen teollisuuden tulevat vuodet ovatkin todella herkässä tilassa. Näen, että teollisuudella on Suomessa hyvät tulevaisuudennäkymät, mutta meidän on osattava osaltamme tukea välttämätöntä teollisuuden uudistumista, jota pysymme kisassa mukana. Valtion täytyykin nyt tarkastella koko maan teollisuusstrategiaa. Ja uudistumistyön tukitoimet on ulotettava teollisuudesta eläville alueilla. Mahdolliset Kaipolan sulkemisesta seuraavat toimenpiteet on ulotettava koskemaan myös esimerkiksi Raumaa, Salonen huomauttaa.
Jaa tämä artikkeli