SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm: Korona on lisännyt työelämän eriarvoisuutta

Ajankohtaista

Vuoden 2020 työolobarometrin ennakkotiedot kertovat, että pandemian vaikutukset ovat iskeneet työntekijäryhmiin eri tavoin. Koronatilanne on yleisesti edistänyt etätyömahdollisuuksia ja digitalisaatiota työelämässä, mutta toisaalta korona on vaikeuttanut niiden tilannetta, joiden asema työelämässä on ollut jo ennestään heikompi. SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm on huolestunut pandemian aikana lisääntyneestä työelämän eriarvoisuudesta.

– Työntekijäammateissa etätyöt eivät ole välttämättä ollenkaan toteutettavissa ja mahdollisuudet sopia työelämän joustoista ovat ylipäätään huomattavasti heikommat kuin muilla. Lisäksi usko omaan uudelleentyöllistymiseen on heikompaa työntekijäasemassa olevien ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Eriarvoisuus ammattiryhmien välillä on koronan aikana kasvanut entisestään, Malm toteaa.

Jo alkuvuodesta julkaistusta SAK:n kyselytutkimuksesta ilmeni, että reilu kolmannes työntekijöistä ja alemmista toimihenkilöistä voi työelämässä huonommin kuin ennen koronan aiheuttamia muutoksia. Malm näkee, että työhyvinvoinnin parantamiseen tarvitaan nyt erityistä huomiota.

– Pahoin pelkään, että kriisin seuraukset ovat murskaavat, jos nyt ei paranneta työntekijöiden hyvinvointia ja työoloja. Esimerkiksi naisvaltaisissa sosiaali- ja terveysalan ammateissa poikkeustilanne on lisännyt työn kuormittavuutta entisestään, Malm huomauttaa.

Malm näkee uhkana, että pitkittyneen uupumuksen myötä työkyvyttömien ja loppuunpalaneiden työntekijöiden määrä lisääntyy kriisin jälkeen.

– Sellainen tilanne olisi Suomen työllisyydelle katastrofaalinen isku. Tarvitsemme kaikkien alojen ammattilaisia myös tulevaisuudessa, eikä yhtäkään työntekijää ole varaa menettää, Malm korostaa.

Pidemmällä aikavälillä Malm näkee, että työelämän eriarvoisuutta voidaan torjua koulutusta lisäämällä. Lisäksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työelämään on parannettava.

– Jatkuvalla oppimisella ja työntekijöiden kouluttamisella voidaan pitää huoli siitä, että eri ammattikuntien väliset kuilut eivät kasva liian suuriksi. Lisäksi tehokas tapa parantaa työhyvinvointia on lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi omiin työaikoihinsa. Tutkimusten mukaan hyvinvoivat työntekijät motivoituneempia, tuottavampia ja jaksavat työelämässä pidempään. Erityisesti väestöpohjan ikääntyessä on tärkeää, että työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan, Malm muistuttaa.