SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm: Saimaan kanavan sulkuremontti on iso työllisyys- ja ilmastoteko

Ajankohtaista

Kansanedustaja, SDP:n 1. varapuheenjohtaja Niina Malm iloitsee siitä, että hallitus panostaa työllisyyteen pitkäjänteisesti ja ymmärtää suomalaisen teollisuuden tarpeet mm. laskemalla teollisuuden sähköveron EU-minimiin ja tukemalla Suomen kilpailukykyä koulutuspanostuksin.

Erityisen tyytyväinen imatralainen Malm on siitä, että budjetissa osoitetaan 90 miljoonan euron valtuutus Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen. Siitä hyötyvät Kaakkois-Suomen teollisuuden ja matkailun lisäksi koko Suomi, koska kanava siirtää teollisuuden raskaita rekkakuljetuksia junaradoilta ja maanteiltä Saimaalle. Hankkeen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin 2000 suomalaista henkilötyövuotta, sillä säännöksien vuoksi kanavan vuokra-alueella voi käyttää vain Suomen passin omaavaa työvoimaa.

– Tämä on hallitukselta todella konkreettinen työllisyys- ja ilmastoteko, Malm sanoo.

Väyläviraston arvion mukaan kahdeksan kanavasulun pidennys maksaa noin 80 miljoonaa euroa, minkä lisäksi viitisen miljoonaa tarvittaisiin kanavan vedenpinnan nostamiseksi kymmenellä sentillä laivojen lastinottokyvyn parantamiseksi.

Itä-Suomen raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenisivät 60 000 tonnilla eli 10-15 prosenttia. Sulkujen uusimatta jättäminen puolestaan lisäisi itäisen Suomen teille raskasta liikennettä neljänneksellä.

Suluista kolme on Suomen puolella, viisi vuokra-alueella. Vuokrasopimus Venäjän kanssa on voimassa vuoteen 2062. Saimaan kanava mahdollistaa kuljetukset mereltä Lappeenrannasta aina Kuopioon ja Joensuuhun asti.

– Saimaa on väylänä myös huoltovapaa ja uudet sulut mahdollistavat kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n painolastivesisopimuksen mukaiset alukset Saimaalle. Hankkeella on jo kiire, sillä sopimus tulee voimaan syksyllä 2024 ja Saimaalla liikennöivät alukset ovat jo poistoiässä, joten sulkujen pidennys mahdollistaa myös aluskaluston uusimisen, Malm sanoo.

Hankkeeseen on mahdollista saada jopa puolet EU-rahoitusta.

– Se onnistuu vain, kun varmuus kansallisesta rahoituksesta on olemassa, Malm sanoo.