Sosiaalisessa mediassa leviää Kansan viisi valttia -kampanja, jossa jaetaan virheellistä tietoa koronaviruksen torjumisesta. Kampanjassa jaettu tieto ei perustu millään tavalla tieteeseen tai asiantuntijoiden suosituksiin. Väitteet voivat pahimmallaan olla terveydelle vaarallisia. Virheellisen tiedon levittäminen faktoiksi puettuna terveyskriisin keskellä onkin todella surullista ja edesvastuutonta toimintaa.  

Valitettavasti ilmiö ei ole luokassaan yksittäinen tapaus. Pandemia on nostanut pinnalle tahoja, jotka tarjoavat ns. vaihtoehtoista todellisuutta niitä kaipaaville ihmisille. Maskisuositusta vastaan kapinointi tai yrttiteen juominen eivät valitettavasti kuitenkaan koronalta pelasta.

Yhdysvalloista Suomeenkin levinnyt QAnon -liike on yksi esimerkki liikkeestä, joka pyrkii luomaan yhteiskuntaan syviä jakolinjoja ja käyttämään ihmisten epävarmuutta tietoisesti hyväkseen. Valekampanjoilla pyritään heikentämään koronarajoitusten yleistä hyväksyttävyyttä. Laajempana tavoitteena kuitenkin lienee pyrkimys murentaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin, mediaan ja valtioon. Se jos mikä on vaarallinen tie, etenkin jos sitä tietä ohjaavat valheet.

En ole itsekään säästynyt sähköpostiviestikampanjoilta, joissa kyseenalaistetaan mm. kasvomaskit ja rokotteet osana koronaviruksen torjuntaa. Ääripäitä ovat kuitenkin viestit, joissa väitetään, että Covid-19:n vaarallisuutta on liioiteltu pelottelumielessä.

Samaan aikaan maailmalta uutisoidaan päivittäin tuhansista koronakuolemista ja sairastuneiden kamppailusta viruksen jälkivaikutusten kanssa. Fakta on se, että Covid-19 on hengenvaarallinen tauti, joka voi viedä terveyden perusterveeltäkin ihmiseltä, joka ei kuulu välttämättä edes riskiryhmään. Muistan edelleen kevään tilanteen Etelä-Euroopassa, kun hengityskoneita ei ollut tarpeeksi, sairaalat ylikuormittuivat ja ruumishuoneet ruuhkautuivat. Tämä ei ole pelottelua, hysterian levittämistä tai muutakaan ylireagointia. Se on totisinta totta. Sen sijaan pelottavaa olisi, jos päätöksiä tehtäisiin asiantuntijoiden suositusten vastaisesti.  

Jos kohtaat sosiaalisessa mediassa tai muualla tietoa, joka herättää epäilystä, ohessa on viisi valttia virheellisen tiedon tunnistamiseksi:

1. Kuka on jakanut alkuperäisen julkaisun? Onko hän todellinen henkilö tai luotettava taho?

2.  Millaisia väitteitä julkaisussa esiintyy? Syytetäänkö siinä esim. viranomaisia tai tutkijoita valehtelusta?

3. Mihin lähteisiin julkaisussa viitataan? Ovatko lähteet uskottavia?

4. Millaista kieltä julkaisussa käytetään? Onko kieli asiatonta?

5. Jos tieto on epäilyttävää tai perustuu mutuilulle, älä jaa sitä. Korjaa virheelliset väittämät. Luotettavaa tietoa koronaviruksen torjumisesta jakavat esimerkiksi Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (thl.fi), kunnat tai viranomaiset.

Näillä viidellä valtilla pääsee jo pitkälle. Yhdessä tästäkin selvitään!