Kirjoitus julkaistu Demarinaisten Vieraskynä-blogissa 1.2.2021.
Suomi tunnetaan maailmalla monessa asiassa tasa-arvon edelläkävijänä. Naiset saavuttivat meillä ensimmäisinä Euroopassa yleisen äänioikeuden ja tälläkin hetkellä maamme hallitusta edustaa ministereiden naisenemmistö. Usealla demokratian portaalla olemmekin askeleen edempänä muita maita.
Demokratian edustuksellisuus ei kuitenkaan toteudu vielä Suomessakaan riittävällä tavalla. Kuntien valtuustoissa naisten määrä on yllättävän matalla tasolla. Kuntien valtuustoissa päätetään kaikkien arkea koskevista asioista, mutta silti naisten osuus kuntapäättäjistä on vain 39 prosenttia.
Naisten edustus kuntien erilaisilla johtopaikoilla on jonkin verran parantunut viime vuosina, mutta edelleen kunnanhallitusten puheenjohtajista naisia oli vuonna 2017 vain 31 prosenttia ja valtuustojen puheenjohtajista vastaava osuus oli 39 prosenttia.
Monissa muissa edustuksellisen demokratian instituutioissa, kuten eduskunnassa, valtioneuvostossa ja tasavallan presidentin kansliassakin, on menty isoja harppauksia eteenpäin tasa-arvon osalta viime vuosikymmenten aikana. Samaan aikaan kuntavaaliehdokkaista naisten osuus on viimeiset 20 vuotta laahannut vain 40 prosentin tuntumassa. Tähän tarvitaan nyt ryhtiliike.
Tasa-arvon on toteuduttava kaikilla päätöksenteon portailla. Siksi puolueilla onkin nyt yhteinen tehtävä tulevien kuntavaalien osalta siinä, että ehdokasasettelussa huomioidaan parhaan mukaan eri sukupuolia, erilaisia taustoja ja erilaisia ikäryhmiä edustavat ihmiset.
Tulevissa kuntavaaleissa piileekin valtava mahdollisuus lasikattojen rikkomiselle. Tehdään yhdessä näistä vaalit, joissa laajennamme demokratian edustuksellisuutta ja raivaamme tilaa kuntapäättäjien uudelle sukupolvelle.
Niina Malm, kansanedustaja, SDP:n 1. varapuheenjohtaja & Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kommentit