Demarinaisten Vieraskynä: Suomen on aika laittaa oma pesä kuntoon ihmisoikeuskysymyksissä

Alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO 169 -sopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut jo yli 30 vuotta, mutta Suomen valtion alueella asuvien saamelaisten annetaan yhä odottaa sopimuksen ratifiointia eli voimaansaattamista. Sopimuksen tarkoituksena on taata alkuperäiskansoille samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestölle, ilman sulauttamispyrkimyksiä. Tavoitteena on yhdenvertaisuuden lisäksi edistää alkuperäiskansojen kulttuurien ja kielten säilymistä.

Suomella on synkkä historia siinä, miten saamelaisia on kohdeltu. Pakkosuomalaistaminen, maiden haltuunotto ja rotututkimukset ovat häpeällisiä esimerkkejä, joista emme vieläkään puhu tai edes tiedä riittävästi. Tämän vuoden aikana asetettava saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tuo toivottavasti tilanteeseen muutoksen. Komission tavoitteena on koota ja tehdä näkyväksi saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja sen viranomaisten toimista saamelaisia kohtaan.

Saamelaiset on usein ohitettu saamelaisaluetta ja esimerkiksi sen luonnonvaroja koskevassa päätöksenteossa. Uudessa Arktisen politiikan strategiassa otettiin tässä suhteessa askel oikeaan suuntaan. Strategiaa työstettiin yhteistyössä saamelaisten kanssa ja siinä on useita saamelaisten kannalta tärkeitä kirjauksia. Mainitsemisen arvoista on myös se, että strategia on julkaistu kaikilla kolmella Suomen alueella puhuttavalla saamen kielellä. Kielellinen saavutettavuus on kriittistä sille, että saamelaisten osallisuus yhteiskunnassa ja päätöksenteossa todella toteutuu.

Tällä hallituskaudella on etenemässä myös saamelaiskäräjälain uudistaminen. Hallituksen esitys laista on näillä näkymin tulossa eduskuntaan marraskuussa. Oikeusministeriö asettama, muutosta valmistellut toimikunta esittää saamelaiskäräjälakiin muutoksia, joilla on tarkoitus edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Toimikunta esimerkiksi esittää, että Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja vaaliluettelo kootaan uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta. Saamelaisten oikeutta itse määrittää, kuka on saamelainen, halutaan vahvistaa.

Suomen perustuslakiin saamelaisten asema kirjattiin vuonna 1995 – ILO-sopimuksen myötävaikutuksesta. Suomi on siitä huolimatta jatkanut saamelaisten itsemääräämisoikeuden rikkomista ja saanut siitä jopa huomautuksia YK:n ihmisoikeusneuvostolta. Saamelaisilla ja muilla alkuperäiskansoilla on oikeus, ei pelkästään tulla kuulluksi, vaan olla ensisijaisia vaikuttajia omaa aluettaan koskevissa kysymyksissä. Jos Suomi haluaa YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosiksi 2022–2024, on oma pesä pistettävä kuntoon. ILO 169 -sopimus on ratifioitava tällä hallituskaudella.

Kommentit

Jätä kommentti