Olemme saaneet kuulla surullisia uutisia useilta toimialoilta viime kuukausien aikana. Yhteistoimintaneuvottelut yrityksissä ovat käynnistyneet ja vahvasti näyttää siltä, että lomautuksia ja jopa irtisanomisia on luvassa. Onneksi Suomalaisessa yhteiskunnassa on toimiva lakiin perustuva yt-neuvottelu kulttuuri, joka on vertaansa vailla. Uskokaa tai älkää, mutta sitä kadehditaan ympäri maailman. Sen tavoitteena on aina varmistaa yrityksen kannattavuuden lisäksi myös työntekijöiden asema työmarkkinoilla. Jos ikäviin lomautuksiin päädytään, niin työttömyys ei toivottavasti ole pitkäaikaista ja samalla osaava työvoima pysyy talon kirjoilla. Eli kun aika muuttuu paremmaksi, on ammattinsa osaavat työntekijät saatavilla nopeasti takaisin töihin. Työttömyyspäivärahaa on mahdollista saada työttömyyskassan kautta ansiosidonnaisena turvana. YT-lain tavoite ja henki on, että molemmat selviää haasteellisissa tilanteissa, työnantaja sekä työntekijä.

Miksi yt-laki sitten on niin tärkeä? Siksi, että sen kautta myös työntekijällä on aito mahdollisuus vaikuttaa työpaikkansa asioihin. Työnantajalla on mahdollisuus käyttää yt-lakia luottamuksen ilmapiirin luomiseen. Kun yt-järjestelmää käytetään oikein, se palvelee myös tiedolla johtamisessa.  Vaikeissa tuotannollis-taloudellisissa tilanteissa tiedon jakaminen työntekijöille lisää ymmärrystä ja luottamusta samalla vahvistaen sitoutumista yritykseen, näin haasteetkin koetaan yhteisinä

Nyt tätä järjestelmää Orpon hallitus on murentamassa ja haluaa heikentää työntekijän asemaa, ei kuitenkaan työnantajan. Näistäkin ”uudistuksista” neuvottelemassa istuu pieni joukko päättäjiä, vaikka neuvottelupöydissä pitäisi olla myös työnantajan sekä työntekijöiden edustajat.  Hallitus tekee, kuten EK sanoo ja antaa näin työnantajille selkänojan olla neuvottelematta työntekijätahojen kanssa yhtään mistään. Todetaan vain julkisuuteen, että nyt toteutetaan hallitusohjelmaa, piste.

Yt-lain muutokset tulee vaikuttamaan vääjäämättä palkansaajaan lompakon sisältöön. YT-neuvotteluajan lyhentäminen lyhentää palkanmaksua tältä ajalta, josta aiheutuu taloudellista menetystä. Mikä on jatkossa työntekijän sitoutumisen hinta vai onko työ jatkossa vain työtä, tulen miettineeksi.  Jos oikeasti on pulaa osaavasta työvoimasta ja halutaan varmistaa jatkuvuus ja osaaminen yrityksissä tätäkin ratkaisua kannattaisi miettiä hiukan pidemmälle.

Esityksen myötä työttömän toimeentulo heikkenee omavastuupäivien eli karenssin pidennyksestä viidestä seitsemään päivään. Omavastuuaika pidentää turvan saamista työttömyyden alussa ja on suora leikkaus työntekijän arkeen. Tämä heikentää lomautuksen ideaa. Näin mahdollistuu esimerkiksi lyhyemmän työviikon teettäminen pidemmällä ajalla ja samalla se vähentää palkansaajan ansiotuloa osittaisen lomautuksen aikana. Kuka lomautettu jää odottamaan yrityksen parempia aikoja, jos mahdollisuus on saada työtä muualta. Nämä ratkaisut aivan varmasti lisäävät osaavan työvoiman siirtymistä isompiin kasvukeskuksiin ja isompiin yrityksiin ja heikentää seutukuntien Suomen elinmahdollisuuksia entisestään.

Olen vahvasti sitä mieltä, että hyvää ja toimivaa YT-lakiin perustuvaa neuvottelukulttuuria ei kannata romuttaa, vaan kehittää. Nykyisessä YT-laissa on paljon hyvää, mutta sitä olisi tarpeen muuttaa paremmin tämän päivän haasteisiin sopivaksi ja nyt hallituksen esitys ei ole todellakaan vastaus tähän.

Niina Malm