Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat valtava inhimillinen tragedia miljoonille ihmisille Ukrainassa mutta myös Venäjällä. Venäjän raakalaismaisten hyökkäysten seurauksena arvioidaan jo noin 150 000 ihmisen menettäneen henkensä ja satojen tuhansien haavoittuneen tässä sodassa. Kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten määrä lasketaan miljoonissa.

Me Suomessa selviämme paljon pienemmillä uhrauksilla, mutta kolmatta vuotta käytävä sota on tuonut suuria haasteita myös Itä-Suomen tulevaisuudelle, kun aluetalous on välttämättömien Venäjä-pakotteiden vuoksi negatiivisessa noidankehässä.

Yksin Etelä-Karjalassa suorat liiketoiminnan menetykset on arvioitu 10 miljoonaksi euroksi viikossa ja seurannaisvaikutukset vielä merkittävästi suuremmiksi.

Esimerkiksi uusiutuvan energian, erityisesti tuulienergian investointisuunnitelmat ovat Suomessa lähes 180 miljardia. Nämä investoinnit suuntautuvat suurelta osin läntiseen Suomeen puolustusvoimain tutkatoiminnan estäessä edelleenkin tuulimyllyjen rakentamisen itärajan maakuntiin. Kun uusiutuvan energian tarjoamalla kohtuuhintaisella sähköllä on tärkeä merkitys monille sähkön teollisille loppukäyttäjille, uhkaa teollistenkin investointien virta suuntautua idän sijasta yksin läntiseen Suomeen.

Nämä haasteet edellyttävät aktiivisia toimia niin kansallisesti kuin EU:n tasollakin. EU:n uuden komission ohjelmaa rakennetaan parhaillaan ja Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä onnistui saamaan yhdeksi tuon ohjelman kärkitavoitteeksi EU:n itärajan tukemisen nykyisessä haastavassa tilanteessa. Suomessa tämä koskee koko itärajaamme Haminan-Kotkan seudulta Utsjoelle Inarijärven itäosiin.

On hienoa, että tämän tavoitteen taakse saatiin laajasti myös suomalaisten demarimeppien lisäksi myös baltialaiset ja puolalaiset demarimepit. Orpo-Purran hallituksen tulisi nyt panostaa täysitehoisesti tämän tavoitteen edistämiseen komission tulevassa ohjelmassa.

Mikäli samaan aikaan ei tehdä myös kansallisia panostuksia ongelmien ratkaisuun, ei pelkkä EU:n tuki ole riittävä. Pahimmillaan kansallinen passiivisuus johtaa jopa siihen, ettei EU:n tukitoimiakaan saada ainakaan täysimääräisesti näiden alueiden haasteiden ratkaisuun. Valitettavasti tähän haasteeseen ei ole herätty, vaan ongelmien annetaan kasvaa, eikä maan hallituksella näytä olevan minkäänlaista mielenkiintoa tasapainoisempaan aluekehitykseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Purran juuri julkaistussa budjettiehdotuksesta ei nimittäin löydy mitään myönteistä viestiä, jolla kansallisesti panostettaisiin rajamaakuntien aluetalouden kehittämiseen.

Parlamentin S&D -ryhmä on esittänyt, että unionin itäisiä raja-alueita varten on perustettava eurooppalainen ohjelma, jolla näitä alueita autetaan selviytymään suhteettomista seurauksista, joita ne kohtaavat Venäjän hyökkäyssodan edelleen jatkuessa. Kyseessä olisi vastaavanlainen työkalu kuin Iso-Britannian erotessa EU:sta. Kun britit jättivät unionin, perustettiin viiden miljardin euron brexit-rahasto, josta edelleen maksetaan Iso-Britannian kanssa käydyn kaupan vähentymisestä kärsineille maille tukea. Venäjän rajan sulkeutumisen aiheuttamat taloustappiot ovat brexitiin verrattuna monikymmenkertaiset.

Myös kuusi itäisen Suomen maakuntaliittoa Kymenlaaksosta Kainuuseen julkaisi huippukokouksessaan viime viikolla hyvän yhteisen esityksen itäisen Suomen ohjelman toimenpiteiksi. Ohjelma on laaja ja konkreettinen edellyttäen toimenpiteitä jo valtion vuoden 2025 budjettiin. Itä- ja Pohjois-Suomen aluetoimijat ovat vahvasti sitoutuneet omien alueidensa kehittämiseen. Mutta se ei yksin riitä, vaan tarvitaan valtion osallistumisesta nykyistä vahvemmin aluetalouden vahvistamiseen. Valtion rooli väyläverkoston kehittämisessä, energiaratkaisuissa, koulutus- ja tki-politiikassa sekä investointien rahoittamisessa on keskeinen.

Nyt tarvitaan vahvaa panosta vihreiden investointien mahdollistamiseen ja esimerkiksi pilottihanketta, joka antaisi Finnveralle mahdollisuuden tukea itäisen Suomen yrityksiä suorilla lainoilla ja korkeammalla riskillä. Muun muassa nämä toimet vauhdittaisivat itäisen Suomen maakunnissa vireillä olevia, yhteensä 19 miljardin arvoisia investointihankkeita, jotka sisältävät energia-, aurinko-, tuulivoima-, vety-, akkuklusteri-, datakeskus- sekä biotalousinvestointeja.

Infrastruktuurin osalta merkittävimpiä haasteita ovat mm. kantaverkon vahvistaminen riittävän sähkönsiirtokapasiteetin varmistamiseksi sekä raideliikenteen toimintavarmuuden vahvistaminen paitsi itäisen Suomen, myös koko maan kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta. Erityisesti Karjalan ja Savon ratojen parantamis- ja kehittämistoimenpiteet tulee käynnistää aikailematta.  Samalla tulee arvioida poikittaisratojen tarpeet ja itäisen Suomen kytkeytyminen länteen esimerkiksi Parikkala-Huutokoski rataosuuden avaamisella.

Myös suurimman ulkomaalaisen matkailijaryhmän menettänyt matkailusektori tarvitsee uudistuakseen investointeja, laadukkaita palveluja ja uusia markkinoita.

Valtiovarainministeri Purran talousarvioehdotuksessa näihin kasvutoimiin ei ole minkäänlaista panostusta ja nyt katseet kääntyväksi koko hallituksen tulevaan budjettiriiheen. Toivottavasti riihestä saadaan tulokseksi kasvutoimia jatkuvan leikkaamisen ja kurjistamisen sijaan. Nyt on pääministeri Orpon tehtävä johtaa hallitusta ja olla sanansa mittainen, kun on luvannut Itä-Suomeen apuja. Orpon linja on ollut puolustaa Italian Melonia ja nyt jos koskaan Melonin ajauduttua sivuraiteelle EU-päätöksenteossa, olisi kohtuullista alkaa toimia yhteistyössä komission puheenjohtaja von der Leyenin kanssa. Vierailu rajalla oli hyvä alku, mutta nyt työtä on jatkettava, sillä EU ei yksin pelasta Itä-Suomea.

Niina