Huhtikuun puoliväliriihi lähestyy ja sen myötä myös talouspoliittista keskustelua on viritelty uusiin uomiin. Maamme huutaa kipeästi uusia työpaikkoja, mutta samalla joudumme tasapainottelemaan maailmanlaajuisen koronakriisin langettaman epävarmuuden kanssa. Tässä tilanteessa on ennen kaikkea kyettävä pitämään kiinni olemassa olevista työpaikoista ja selvittävä pahimman yli.

Rajoitustoimet ovat iskeneet pitkin vuotta monille aloille ja johtaneet pitkiin lomautuksiin, jopa irtisanomisiin. On selvää, että työttömyysturvan leikkauksilla tai palkanalennusten kaltaisilla vippaskonsteilla ei tällaiseen tilanteeseen uusia työpaikkoja synnytetä. Helppoja oikoteitä talouskasvuun kiinnipääsemiseksi ei ole, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteisempää ajattelua.

Työllisyyskeskustelu tuntuu jostain kumman syystä jumiutuneen työttömyysturvan leikkausten ja paikallisen sopimisen ympärille. Näitä asioita merkittävämpänä heikkoutena näen kuitenkin sen, kuinka huonosti olemme kyenneet ottamaan huomioon ne ryhmät, jotka jäävät järjestelmän väliinputoajaksi. Osatyökykyiset, nuoret pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työntekijät ja vammaiset ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle työllisyyskeskustelussa.

Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja avoimuutta uusille keinoille, joilla nämä ryhmät voitaisiin saada jatkossa paremmin osaksi työelämää. Suomella ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen työpanosta, jolla olisi vielä paljon annettavaa ja tahtoa olla mukana työelämässä. Kehitys etenee onneksi tältäkin osin, sillä hallitus on vienyt hallitusohjelman mukaisesti muun muassa osatyökykyisille suunnattua työkykyohjelmaa eteenpäin.

Talous lähtee kestävään kasvuun ainoastaan sillä tiellä, että tulevaisuuteen saadaan rakennettua toivoa ja varmuutta. Siksi tarvitsemme tekoja ja panostuksia koulutuksen, hyvinvoinnin ja kestävään kasvun edistämiseksi. Näihin toimiin hallitus onkin jo tarttunut.

Oppivelvollisuuden laajentamisella taataan jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle toisen asteen koulutuspaikka ja sitä kautta paremmat eväät tulevaisuuden työelämälle. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella panostetaan peruspalveluihin, nopeutetaan palveluihin pääsyä ja puututaan varhaisiin ongelmiin ennaltaehkäisevästi.

Kestävän kasvun ohjelman ja EU:n elpymisrahoituksen turvin tuemme teollisuuden vihreää siirtymää, edistämme digitalisaatiota ja satsaamme tutkimukseen ja kehitykseen. Tavoitteenamme on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi muun muassa vety- ja kiertotaloudessa, korkean jalostusarvon biotuotteissa, päästöttömissä energiajärjestelmillä ja monissa muissa ympäristöratkaisuissa.

Suomessa on jo tälläkin hetkellä valtavasti osaamista esimerkiksi kiertotalouden osalta. Nyt on tärkeää panostaa alan kehittämiseen edelleen, jotta pääsisimme vahvemmin osaksi maailman markkinoita. Juuri tätä osaamista pystymme vivuttamaan maailmalle tehokkaammin elpymisrahaston avulla. Samalla saamme juurrutettua työpaikkoja ja tulevaisuuden alojen jalansijaa tukevasti Suomeen.

Koronakriisin jälkeen suurin haasteemme on päästä kiinni kestävään kasvuun. Se ei onnistu nopeilla vippaskonsteilla, vaan pitkäjänteisellä työllä. Jo kertaalleen hyväksytyn hallitusohjelman raamit ovat edelleen hyvä ja kelpo pohja tälle työlle.