Maailmanpolitiikan polttopisteessä

Imatran ja koko Etelä-Karjalan merkitys maailmanpolitiikassa nousee esiin paikallisten puheissa aika ajoin. Yleensä ne nousevat uutisten kautta esiin aika arkipäiväisillä tavoilla. Muistamme hyvin, kuinka ostoskärryt ja juustot ovat puhuttaneet tai kuinka ruplan kurssin äkillinen romahtaminen on vaikuttanut Etelä-Karjalan palveluihin ja näin ollen myös työllisyyteen. Kuinka puutullit ja Saimaan kanavan sulkeminen näkyvät meillä välittömästi. Miten kansainvälinen media haastattelee imatralaisia NATO-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.

Suomella on ja tulee aina olemaan yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Olemme oppineet elämään sen kanssa, ja olemme myös oppineet, että Venäjän varaan ei voi yksiselitteisesti laskea. Samassa yhteydessä on myös puhuttu Kiina-yhteyksistä ja pohdittu, pitäisikö Venäjän mahdollisuudet vaihtaa Kiinan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Minusta se ei ole viisasta. Totta kai me voimme puhutella kiinalaisia matkailijoita ja laskea turismin varaan. Kuitenkin luontainen suuntamme on Eurooppa ja länsi.

Itse asiassa näin on ollut jo yli sata vuotta. Kun tsaarin valta Venäjällä kaatui ja lokakuun vallankumous tapahtui 6.–8. marraskuuta 1917, julistautui Suomi jo 6.12.1917 itsenäiseksi. Toinen virstanpylväs toteutui, kun Neuvostoliitto kaatui panssarivaunujen jyristessä Moskovan kaduille elokuussa 1991. Ei mennyt aikaakaan, kun Suomessa aloitettiin keskustelu liittymisestä Euroopan yhteisön jäseneksi. Jäsenyyttä haettiin jo 18. maaliskuuta 1992.

Kolmas kerta tapahtui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Jälleen Suomi ja suomalaiset näkivät hetkensä tulleen. Suomi oli pitänyt NATOn ovea rakosellaan vuosikausia, mutta ei ollut astunut ovesta sisään. Myös suomettumisesta oli puhuttu. Tilanteen niin vaatiessa Suomi ja suomalaiset kuitenkin olivat jälleen valmiita isoihin ratkaisuihin ja nopeasti. Suomi jätti hakemuksen liittyä Pohjois-Atlantin liittoon. Toukokuun 18. päivä eduskunta äänesti NATO-jäsenyyden hakemisen puolesta.

Kaikki nämä tapahtumat on vaikuttaneet myös meihin imatralaisiin ja eteläkarjalaisiin. Venäjä on aiheuttanut energiakriisin kaikkialla Euroopassa ja myös inflaation hurja kasvu on seurausta Venäjän holtittomasta ja brutaalista toiminnasta. Sodasta johtuu myös Venäjän viennin romahtaminen, millä on ollut suora vaikutus Etelä-Karjalan yrityksiin. 

Suomen vahvuus on ollut se, että olemme panostaneet monipuoliseen energiaan ja pitäneet huolta teollisuudestamme. Vielä 2000-luvun alussa moni väitti, että Suomi on teollisuuden auringonlaskun maa. Nyt imatralaisilla tehtailla rakennetaan tulevaisuutta, kun Stora Enso esitteli juuri suunnitelmansa fossiilisten polttoaineiden vähentämisestä ja Ovakon terästehdas suunnittelee vetyn käyttöönottoa. Tällaista rohkeutta tarttua uuteen tarvitsemme Etelä-Karjalassa ja kaikkialla Suomessa jatkossakin.

Meillä, jos kenellä on Venäjä-tuntemusta. Siksi meillä on mahdollisuus viedä vahvaa viestiä kaikille Euroopan maille mm. Venäjän turistiviisumikysymyksessä. Suomi on EU:n ulkoministerikokouksessa 19. syyskuuta esittänyt, että EU:n yhtenäisyyden vahvistamiseksi turistiviisumit tulisi ottaa EU:n pakotteiden piiriin.

Suomi pitää tärkeänä toimia EU:n yhteisen linjan aikaansaamiseksi Venäjän viisumirajoitusten osalta.

Osittainen liikekannallepano Venäjällä on riittävä syy laittaa viisumien perumiseen vauhtia. Venäläisillä on noin 100 000 viisumia, joista pisimpien kesto on jopa viisi vuotta. Menee ikä, terveys ja Ukraina ennen kuin tämä tie on kuljettu ja itäraja hiljenisi luonnostaan. Esimerkiksi Imatralla autetaan pakolaisia, jotka ovat saapuneet Suomeen pelkät vaatteet päällä. Kaupassa nämä pakolaiset joutuvat kohtaamaan miehittäjiä, jotka ovat tulleet Suomeen hamstraamaan juustoa. Näin ei voi jatkua. Turismin ja shoppailureissujen on loputtava, myös itäisessä Suomessa.

Olemme maailmanpolitiikan polttopisteessä ja olemme pärjänneet siinä hyvin.  Pärjäämme varmasti myös jatkossa, kunhan uskallamme olla rohkeita.

Kommentit

Jätä kommentti