Naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä ongelma koko maailmassa. Ilmiötä esiintyy lähes kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa. Väkivallalla ylläpidetään sukupuolten epätasa-arvoa ja syrjintää, ja se on myös näkyvä osa yhteiskunnan valtarakenteita.

Suomessa naiset kohtaavat väkivaltaa erityisesti parisuhteissa, perheissä ja työpaikoilla. Usein tekijä on naiselle tuttu, entinen tai nykyinen kumppani. Parisuhdeväkivallan takia Suomessa kuolee vuosittain 20 naista joka vuosi.

Väkivalta on siis sukupuolistunut ilmiö, mutta sukupuolen lisäksi havaittavissa on myös muita tekijöitä, jotka altistavat erilaiset ihmisryhmät väkivallan uhriksi. Tutkimusten mukaan esimerkiksi vammaisten naisten riski kokea seksuaalista väkivaltaa on muita korkeampi. Konfliktialueilla naisiin kohdistuu erityisen brutaalia ja toistuvaa seksuaalista väkivaltaa, jota käytetään sodankäynnin välineenä. Kehittyvissä maissa joka kolmas tyttö joutuu lapsimorsiameksi ja heidän todennäköisyytensä kuolla raskauden aikana tai synnytykseen on kaksi kertaa suurempi kuin aikuisella naisella.

Törmäsin naisrauhan käsitteeseen, kun etsin tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Käsitteenä se ulottuu 1300-luvulle saakka historiaan, kun kuningas Birger Maununpoika laati suojelukirjeen Karjalan naisille. Suojelukirjeen mukaisesti naisia ei saanut vahingoittaa tai häiritä seksuaalisesti. Valitettavaa on, että nämä jo yli 700 vuotta sitten esillä olleet ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia.

Tänä päivänä viittaamme naisrauhalla jokaisen tytön ja naisen oikeuteen elää tasa-arvoista, turvallista ja arvostettua elämää. Naisrauhan tavoitteena on saavuttaa maailma, jossa jokainen olisi syntyessään yhtä arvokas, sukupuolestaan riippumatta.

Tämä tavoite vaatii merkittäviä ponnisteluita ympäri maailman, niin valtioiden lainsäädännön tasolla, kuin myös väkivallan juurisyihin puuttumalla. Koulutusta ja tietoa lisäämällä voidaan tukea naisten itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa. Naisten yhteiskunnallista asemaa parantamalla voidaan myös edistää konflikteista pahoin kärsineiden alueiden jälleenrakennusta ja rauhanrakentamista. 

Naisten oikeuksia yritetään jälleen haastaa myös Euroopassa. Juuri nyt esimerkiksi Puolassa kohdistuu rajuja hyökkäyksiä naisten itsemääräämisoikeutta vastaan, kun hallitus on pyrkinyt lopettamaan lailliset raskaudenkeskeytykset kokonaan. Tasa-arvo ja naisten oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan ne tarvitsevat äänekkäät puolustajansa.

Meistä jokainen voi myös omalla toiminnallaan olla naisrauhan turvaaja. Asennemuutosta tarvitaan koko yhteiskunnassa. Tätä kehitystä jokainen voi omalta osaltaan edistää puuttumalla vääryyteen ja vihamielisyyteen, kun huomaa sitä esiintyvän ympärillään. Siksi myös minä aloin naisrauhan turvaajaksi. Jotta yhdenkään ihmisen ei tarvitsisi pelätä väkivallan uhkaa, syrjintää tai alistamista sukupuolensa takia.

Olethan sinäkin mukana?