Saimme eilen Imatralle ja Kaakkois-Suomeen hyviä uutisia. Alueemme sai kaksi merkittävää energiainvestointia:

Gasgridin Finland Oy:n hankkeen tarkoituksena on rakentaa vedyn siirtoputki, jossa Kemiran Oyj:n Joutsenon tehtaalla syntyvää vetyä siirretään Ovakon Imatra Oy Ab:n Imatran terästehtaalle Gasgridin vetyputkea pitkin. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeen suunnitteluun ja mahdolliseen rakentamiseen 9,5 miljoonaa euroa RRF-energiainvestointitukea osana EU:n tukipaketista jaettavaa rahoitusta. Tuki on erittäin tärkeä, sillä toteutuessaan hanke tuo alueellemme merkittävästi uusia työpaikkoja ja sekä elinvoimaa niin suoraan kuin välillisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet tuottaa, sekä jatkojalostaa vetyä.

Toisena uutisena oli Imatran Lämmön, Stora Enson Imatran tehtaiden ja Kaukopään tehtaan välinen yhteistyö, jolla pyritään hyödyntämään hukkalämpöä kaukolämpöverkossa. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 3 miljoonan euron RRF-investointituen lämmön talteenottolaitoksen rakentamiseksi Stora Enson Imatran tehtaille ja kaukolämpöputken rakentamiseksi Kaukopäästä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Hanke tukee tuotannon vähäpäästöisyyttä, pienentää biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden tarvetta, sekä helpottaa tehtaan jäteveden lämpötilan hallintaa ja siten auttaa pienentämään ympäristökuormitusta. Lämpöpumppulaitos korvaisi yli puolet Imatran Lämmön puun hankinnasta, joka tarkoittaa noin 1000 rekkakuormaa vuodessa.

Gasgridin hanke on Suomen ensimmäinen vedyn siirtoverkkohanke, jonka vuoksi hanke on sekä alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti merkittävä. Vetytalous on seuraava nouseva aurinko, joka luo Suomeen uusia innovaatioita, uutta osaamista, uusia arvoketjua, uutta hyvinvointia ja uutta työtä. Kun keskustelee eurooppalaisten kanssa, yksi viesti on selvä: vety on tulevaisuuden tekijä. Periaatepäätöksen mukaisesti Suomi tavoitteleekin johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa. Valtakunnallisen merkittävyyden lisäksi hanke auttaa alueemme vetyklusterin kehitystä ja luo uutta liiketoimintaa rakennemuutoksesta ja sodasta kärsivään Kaakkois-Suomeen.

Teollisuus vihreän siirtymän mahdollistajana

Uuden liiketoiminnan lisäksi tärkeintä on, että samalla ratkaisemme aikamme merkittävää kohtalonkysymystä: ilmastonmuutosta. Uusiutuva energia on yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Geopoliittisesti meillä ei enää olekaan vaihtoehtoa olla samalla tavalla riippuvaisia fossiilisen energian käytöstä kuin aiemmin, sillä irtiotto Venäjän fossiilienergiasta tapahtui äkillisesti – ja olisi ehkä saanut tapahtua jo aikaisemminkin.

Olen pyrkinyt kaikessa poliittisessa toiminnassani tuomaan esille, että teollisuuden ratkaisujen kautta pystymme merkittävällä tavalla tavoittelemaan ilmastotavoitteitamme. Jos haluamme niin, on teollisuus vihreän siirtymän mahdollistaja, ei pysäyttäjä. Alueemme teräsylpeydellä, Ovakon terästehtaalla, jossa minäkin aloitin työurani ennen politiikkaan siirtymistä, on jo nyt 95 % pienemmät hiilipäästöt teräksenvalmistuksessa verrattuna terästeollisuuden keskiarvoon. Tiedämme, että ihmiset seisovat ilmastotavoitteiden takana, yritykset seisovat ilmastotavoitteiden takana, ja myös suurin osa poliitikoista seisoo ilmastotavoitteiden takana. On siis tärkeää, että luomme elinkeinoelämälle mahdollisuuksia saavuttaa ilmastotavoitteemme.

Seutukaupungit kuten Imatra hyötyvät vihreistä investoinneista

Tänä päivänä Suomi elää vihreistä investoinneista. Odottelimme ehkä hieman liian kauan, mutta onneksi Suomi tajusi vihreän siirtymän merkityksen kuitenkin montaa kilpakumppania aiemmin. Keskustelin podcastini ”Niina Malm – Uutta Työtä Etsimässä” ensimmäisessä jaksossa ilmastotutkija Markku Kulmalan kanssa. Kun kysyin voiko pieni Suomi voittaa ilmastomarkkinan, hän vastasi ytimekkäästi: ”Voi.” Vihreät investoinnit ovat jo monilta osin koituneet oikeaksi vedonlyöntikortiksi, ja Suomen osaaminen vihreässä teknologiassa kerää jatkuvasti enemmän ilmatilaa maailmalla. Erityisesti logistisesti hyvät seutukaupungit ovat oivia kohteita energiainvestoinneille. Valmista tehdasinfrastruktuuria löytyy lähtökohtaisesti paljon seutukunnista, eikä maan hinta ole samoissa lukemissa kuin isoissa kaupungeissa.

Edellä kuvailtua hukkalämpöhanketta on selvitelty useaan otteeseen ainakin noin 30 vuoden ajan. Aikaisemmin hanke ei ole käynnistynyt, mutta nyt käynnistyy. Monen vuoden sitkuttelu on päättynyt. Molempien hankkeiden eteneminen ja toteutuminen vastaa sekä Imatran että Suomen poliittisiin tavoitteisiin. Ilmastotavoitteiden edistämisen lisäksi hankkeiden taloudellinen arvo Imatralle on merkittävä: tällaisten hankkeiden arvo lasketaan vuosikymmenissä, ei vain vuosissa.