Olen valtavan ylpeä omasta hyvinvointialueestani, joka itsenäisesti lähti tekemään omaa sairaalaverkkoselvitystään alueellamme, kun oli tiedossa, että Orpon hallitus valmistelee omaa vastaavaa koko maahan. Tämä selvitys valmistui ennen pääsiäistä ja sai paljon julkisuutta. Julkisuuteen ei kuitenkaan ole tullut tietoa, miten ministeriöt tai niiden virkamiehet ovat selvityksen tuloksia kommentoineet. Luulisi kiinnostavan millaiset vaihtoehtois- ja heijastekustannukset tai henkilöstövaikutukset ratkaisuilla meille täällä Etelä-Karjalassa olisi ja voisiko tuloksista vetää laajempiakin tulkintoja ja jopa muuttaa esityksiä.

Käsitykseni on, että valtakunnallinen sairaalaverkkoesitys on edelleen etenemässä ja vaikka hyvinvointialueille ei ole valunut tietoa valmistelun aikataulusta eikä sisällöstäkään, käsitykseni on, että esitys olisi etenemässä pitkälti alkuperäisessä muodossaan ja varsin rivakalla aikataululla, jos lainsäädäntöä on tarkoitus syksyllä säätää.

Olen sitä mieltä, että laskelmat keskussairaalaverkon tiivistämisen tulevista säästöistä, ovat heikot, jopa olemattomat. Esityksessä akuuttisairaaloiksi profiloituvat sairaalat ovat lähes kaikki sellaisten välimatkojen päässä, että säästöjen sijasta syntyy merkittäviä lisäkustannuksia mm. potilaskuljetusten lisääntymisenä.  Esitys ei ratkaise millään lailla henkilöstön riittävyyteenkään liittyviä kysymyksiä, päinvastoin kun sote oppilaitosyhteistyö supistuisi harjoittelupaikkojen vähenemisen myötä. Etelä-Karjalan keskussairaalan muutos akuuttisairaalaksi lisäisi kustannuksia vuosittain vähintään 30 miljoonaa euroa, samalla kun palvelutaso ja sitä myötä potilasturvallisuus heikkenisi merkittävästi.

Kyse on potilaista ja asiakkaista. Meille kaikille tulee taata tarvittavat SOTE-palvelut, asuinpaikasta riippumatta. Meidän tulee olla yhdenvertaisia palveluiden suhteen. Kysynkin, toteutuuko tämä, jos 700 synnyttäjää ja n.3500 leikkausta tarvitsevaa potilasta matkustaa toiseen kaupunkiin palveluiden äärelle tässä vesistön halkomassa maakunnassa.

Ymmärtääkö päättäjät hallituksessa, että tämä ratkaisu on paljon muutakin kuin sote-ratkaisu. Tämä on aluepoliittisesti ja kokonaisturvallisuuden kannalta aivan keskeinen ratkaisu. Etelä-Karjalan keskussairaalan säilyminen on alueen elinvoiman ja maakunnan säilymisen kannalta tällä hetkellä kaikkein kriittisin yksittäinen tekijä. Eikä pieni tekijä myöskään turvallisuuspoliittisesti.

Tulen osaltani vaatimaan, että tässä päätöksenteossa toteutetaan kansallisesti riittävää vaikutustenarviointia laajalla rintamalla. Ratkaisun tulisi vastata ongelmaan, ei pahentaa sitä.

Niina Malm

Mielipidekirjoitus julkaistu UutisVuoksi 11.4. 2024