Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna laajan artikkelin koskien ruokalähettipalveluita tarjoavien Woltin ja Foodoran lähettitilien käyttöä. Artikkelin mukaan ruokalähetit ovat tarjonneet lähettitilejään muille, myös esimerkiksi paperittomille, joilla ei ole työskentelyoikeutta Suomessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra käytti tilaisuuden Twitterissä hyväksi taivastellen ”samaa tapahtuu muillakin aloilla”.

Helsingin Sanomien artikkeli kuvaa hyvin nykyistä tilannetta, ja kuinka nykyiset olosuhteet voivat pahimmillaan synnyttää Suomeen ruokalähettibisneksenkin ympärille kahdet eri työmarkkinat ja lähetit voivat joutua rikollisen hyväksikäytön tai jopa ihmiskaupan uhreiksi. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun yleisesti ruokaläheteistä tai paperittomien käyttämisestä ”alihankintakuskeina” uutisoidaan. PAM kirjoitti kaksi vuotta sitten, kuinka ruokalähetit olivat Ranskassa käyttäneet paperittomia alihankintakuskeina. Sittemmin johtava ruokalähettialusta Just Eat Takeaway ilmoitti siirtyvänsä yrittäjämallista työntekijöiden palkkaamisee

Työelämän pelisäännöistä piittaamattomuus ja väärinkäytökset eivät ole poissaolollaan loistava asia Suomessa. Jos haluaa ajatella mustavalkoisesti – niin kuin perussuomalaiset tuntuvat haluavan ajatella – voisi luulla työntekijän olevan aina syypää. Näin ei kuitenkaan ole, vaan väärinkäytöksiä tapahtuu myös työnantajien tai toimeksiantajien toimesta. Työntekijöiden tietämättömyyttä, heikompaa asemaa ja mahdollista kielitaidon puutetta käytetään hyväksi. Media on nostanut esille useita eri hyväksikäyttötapauksia muun muassa ravintola- ja siivouspalvelualalta. Väärinkäytöksiä ja työelämän pelisääntöjen rikkomista tuntuu tapahtuvan erityisesti sellaisilla aloilla, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tällaisia aloja ovat muun muassa kiinteistöhuolto- ja siivouspalvelut, rakennusala ja ruokalähettipalvelut.

Jaamme twiittien perusteella yhteisen näkemyksen perussuomalaisten kanssa siitä, että tällaiset tapaukset ovat väärin ja ne tulisi kitkeä pois ja järjestelmien tulisi olla tarpeeksi aukottomia, jotta väärinkäytöksiä ei pääsisi syntymään suuntaan tai toiseen.

Ratkaisuna pelisääntöjen löysääminen?

Kerta työntekijöiden hyväksikäyttö ja erityisesti HS:n esille nostama asia on perussuomalaisille oikeasti ongelma, niin miksi puolue on kuitenkin valmis löysäämään työelämän pelisääntöjä nykyisestä ja lisäämään paikallista sopimista? Halla-aho toi viime vaalikaudella esille, ettei ”Suomen työllisyysastetta ei saada korjatuksi niin kauan, kun ay-liike vastustaa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan heikennyksiä, paikallisen sopimisen lisäämistä, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista ja lakko-oikeuden rajoittamista” (29.5.2021). Yleisestikin perussuomalaisten linja työelämäkysymyksissä on ollut hyvin ailahteleva. Vaalien alla perussuomalaiset yhtäkkiä vetäytyivät vain reilu viikko ennen vaaleja kiky-maksujen palauttamisesta työnantajapuolelle (IS 30.3.2023).

Tällainen logiikka ei vain ole pesunkestävää. Ei voi ensin puheen tasolla esitellä negatiivisessa valossa järjestelmän valuvikoja, eli sopimuksettomuutta, yhteisten pelisääntöjen puutetta sekä väärinkäytöksiä, ja heti perään omalla politiikallaan edistää kyseisten järjestelmien säilymistä. Kevytyrittäjyys on monelle oiva tapa saada lisätienestejä, mutta tilanteissa, joissa työsuhteen kriteerit täyttyvät, ei kevytyrittäjyyttä tulisi käyttää tapana kiertää järjestelmää. Parhaimmillaan alustatalous tuo uusia palveluita markkinoille ja mahdollistaa joustavan tulonhankinnan, pahimmillaan se on työnantajavelvollisuuksien välttelyä.

Lyö lyötyä

Tällainen lyö-lyötyä-asenne on muutenkin mielestäni aivan liian kapeakatseinen. Kaikki eivät ole työelämässä samanlaisessa asemassa. Kerta kevytyrittäjyys on kannattava tapa työllistää itsensä, eikö meidän tulisi yhteiskuntana ennemminkin keskittyä siihen, mikseivät työtä haluavat saa tehdä Suomessa töitä? Monen ulkomaalaistaustaisen työntekijän on hyvin vaikea työllistyä tai etenkään saada kokoaikatyötä Suomesta. Väärinkäytöksiin tulee ehdottomasti puuttua, mutta samalla on todettava, että suomalainen järjestelmä on välillä hyvin tiukka ulkomaalaisten työnteon suhteen ja oleskeluluvan saaminen voi viedä hyvin kauan aikaa. Viime vuonna uutisoitiin Wolt-kuski Muhammed Musahista, joka haluttiin karkottaa Suomesta, koska ELY ei uskonut tulojen olevan todellisia, vaikka Musah oli niin todistanut (YLE 7.5.2022). Lopulta Muhammed sai pitkän taistelun jälkeen oleskeluluvan Suomeen. Ennen vaaleja useasti toistettu tosiasia siitä, että maahanmuuttajien työllistymisprosessia tulisi nopeuttaa ei ole muuttunut miksikään vaalien jälkeen.

Luottamus suomalaisen työelämän kantavana pilarina horjuu

Purra jakoi myös twiittiketjun koskien ruokalähettipalveluita ja luottamusta. Ketju on luettavissa: (21) Arto Koskelo🤠 Twitterissä: ”Sosiaalituen nostaminen ja Wolt-kuriirina toimiminen pimeänä kuulostaa kiinnostavalta kombolta. Suomalainen sosiaaliturva yhdistettynä maailman luonteeseen on sinisilmäinen paketti. Nyt kun monokulttuurista on luovuttu, kukaties olisi syytä tarkistaa myös muut sen ilmentymät.” / Twitter

Keskinäinen luottamus. Ajatus siitä, että asioista sovitaan yhdessä. Twiittiketjun mukaan nämä asiat ovat hapertumassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Ketju antaa ymmärtää, etteivät maahanmuuttajataustaiset ruokalähetit ja suomalainen ”keskinäisluottamus” sovi yhteen.

Siitä olen samaa mieltä, että keskinäinen luottamus suomalaisessa työelämässä on hapertumassa, mutta sillä on hyvin vähän tekemistä maahanmuuttajataustaisen ruokalähettien kanssa ja paljonkin tekemistä työnantajapuolen yleissitovuudesta poisrimpuilun kanssa. Aiempi luottamus työelämän pelisääntöjen kunnioittamiseen on heikentynyt. Yleissitovuudesta halutaan päästä eroon ja saada tilalle lisää paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen on nyt jo mahdollista, mutta silloinkin on noudatettava lakia ja työehtosopimuksia. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ruokalähettien sijaan katseeni suuntautuu sinne missä työmarkkinoiden pelisääntöjä oikeasti heikennetään.

Järjestäytyminen on edelleen muodissa

Purra kritisoi Twitterissä ay-liikettä siitä, että se ”on mukana viemässä työmarkkinat 100 vuoden taa”.

Lähettien yrittäjäasemaa puolustaneet tahot ovat jo vuosia toistaneet, että yrittäjämuotoisuus takaa vapaamuotoisen työnteon ja yhteiskunnallinen keskustelu sekä paikallinen sopiminen kyllä korjaavat järjestelmän ongelmat. Lähetit ovat pyrkineet parantamaan asemaansa näin tavoin jo vuosien ajan. Tilanne ei ole tuntunut paranevan Suomessa eikä muuallakaan. Ja miksi se paranisi, kun asetelma on yksittäinen ruokalähetti vastaan kansainvälinen suuryritys?

Ranskassa ruokalähetit ovat jo perustaneet oman ammattiliittonsa ja Tanskassa ruokalähettien ammattiliitto solmi vuonna 2021 ensimmäisen ruoanjakelupalveluita koskevan kansallisen työehtosopimuksensa.

Ei siis ole yllätys, että myös Suomessa ruokalähetit ovat perustaneet ammattiyhdistyksen, jonne kaikkien alustayritysten kuriirit ja lähetit voivat liittyä. PAM hyväksyi sen huhtikuussa ammattiosastokseen.

Jo sata vuotta sitten muodissa ollut järjestäytyminen on kovaa kamaa myös 2020-luvun työmarkkinoilla.