Monopoliasemassa toimivat sähkön siirtoyhtiöt perivät entistä kovempia hintoja kuluttajilta ja tekevät entistä kovempaa voittoa

Sähkön siirtohinnat ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvun aikana. Yleisesti hintojen nousu on normaalia, mutta sähkön siirtohinnan kohdalla kyse ei ole pelkästään normaalista kasvusta, sillä siirtohinnat ovat nousseet keskimääräisiä kuluttajahintoja voimakkaammin. Kansalainen ei voi kilpailuttaa sähkön siirtoa, koska toimintaa pyörittävät alueelliset monopolit. Tilanne ei myöskään ole alueellisesti tasa-arvoinen, sillä sähkönsiirron perusmaksut eri puolilla Suomea saattavat vaihdella moninkertaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan alueellisten jakeluyhtiön monopolin säilyttäminen Suomessa perustuu siihen, että myös syrjäseudun asukkaat saisivat sähkön samalla hinnalla kuin saman alueen taajamassa. 

Miksi näin on käynyt? Sähkömarkkinalaki uudistettiin vuonna 2013. Laki mahdollisti yhtiöille suuremmat investoinnit ja aiempaa korkeamman sijoitetun pääoman tuottotason. Suomalaiset siirtoyhtiöt toimivat ilman laajaa kilpailua, ja yhtiöiden voitot ovat lakiuudistuksen jälkeen vain kasvaneet. VATT:in ylijohtaja Mikael Collan on laskenut että siirtoyhtiöiden tuotto omalle pääomalle ei ole Energiaviraston mallin mukainen eli kohtuullinen 7 %. Sen sijaan tuotto on lähes viisinkertainen: 32%.

Mitä tulisi tehdä toisin? Sähkön siirtohintoihin tulisi kohdistaa tiukempaa valvontaa ja hinnoittelun tulisi olla läpinäkyvämpää. Tällä hetkellä yhtiöillä on monopoliasema, mutta kansalainen ei pysty läpinäkyvästi tarkistamaan mistä hinta koostuu tai mihin hinnan korotukset perustuvat. Vuonna 2017 sähkömarkkinalaissa rajoitettiin siirtohintojen vuotuinen korotus 15 prosenttiin. Lisäksi Marinin hallitus sääti lain, jolla leikattiin kertakorotusten tasoa sekä sallitun sijoitetun pääoman tuottotasoa. Tällä hetkellä vuosikorotuksen katto on 8 prosentissa, mikä on sekin korkea taso monopoliyhtiölle. Koska suomalaisille jakeluverkkoyhtiöille sallitaan monopoliasemassa suhteellisen korkea sijoitetun pääoman tuottotaso edelleen, herää kysymys, tulisiko sallittua tuottotasoa leikata entisestään, jos se ei palvele tarkoitustaan? Myös Energiavirasto pystyy laskentamallien päivityksen kautta määrittelemään siirtoyhtiöiden sallittua tuottoa. Toki on hyvä ottaa huomioon, että viimeksi suomalaiset sähköverkkoyhtiöt haastoivat Energiaviraston oikeuteen sen päätettyä yhtiöiden tuottotason kohtuullistamisesta. On mahdollista, että se olisi edessä uudestaan. 

Muutama vuosi sitten lainsäädäntöä muutettiin asetuksella niin, että kansalaiset voivat muodostaa omia energiayhteisöjään. Tällaista toimintaa on kaavailtu muun muassa Kalajoelle. Mielestäni myös se on kehittämisen arvoinen ajatus, sillä nykyinen malli ei toimi. Nyt yritykset ovat pystyneet kasvaneilla tuotoillaan satsaamaan muun muassa investointeihin, mutta tuotot eivät ole pienentäneet kansalaisten siirtolaskuja, vaan sen sijaan laskut ovat vain kasvaneet. Nykyjärjestelmä ei palvele sähkömarkkinoiden kehittämistä eikä kansalaisia.

Lisää aiheesta:

Vertailu: Sähkönsiirtoyhtiöiden hinnoittelussa on huomattavan suuria eroja | Yle Uutiset

Työryhmä: Sähkönsiirron kuluttajahintaa ohjaava valvontamalli kaipaa päivitystä – Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (vatt.fi)

Suomalaiset maksavat sähkönsiirrosta liikaa, ja VATT:n ylijohtajan mukaan syy ei ole ahneiden yritysten vaan Energiaviraston – Talous | HS.fi

Kohtuullinen siirtohinta on kohtuuton: käsikirjoitus | MOT | yle.fi

Kommentit

Jätä kommentti