Kun olen ollut jo toista viikkoa rapakon takana Yhdysvalloissa, niin en ole paljon Prisman parkkihallissa enkä Vuoksen rannoilla tepastellut. Korjausmies oli jo huolissaan, minne olen kadonnut ja päätti laittaa minulle varmuuden vuoksi sähköpostia, joka kuuluu näin.

Hei Niina

Väännä miulle rautalangasta, mikä on oikeesti vientimalli ? tai paljon puhuttu Ruotsin vientimalli ? ja miksi tällainen vientialojen palkkamalli on hyväksi meille ? Ymmärsin, että demarit ja muukin oppositio vastustaa sitä ja teitte siellä eduskunnassa oikein jonkun mylläkän tästä asiasta, oliko joku välikysymys tai joku sellainen. Olit muuten tosi hyvä, kun puhuit tästä telkkarissa.

Onko siitä mallista mitään hyötyä ja onko hallitus antanut muuta selitystä kuin että se on hallitusohjelman mukainen malli? Miten pärjää tämä malli kovassa kilpailussa?  Kuka mallin seurauksista kantaa vastuun? 

Sain siis kovia malli kysymyksiä, joita Korjausmies oli pohdiskellut. Eikä kysymykset loppuneet tähän, vaan hyvä pohdinta jatkui.

Jos jatkossa hallitus käytännössä määrää palkankorotusten katon, niin eikö se vaikuta aika moneen asiaan, esimerkiksi ostovoimaan, jos palkka ei riitä kuin välttämättömiin menoihin jos niihinkään. Millä tavalla tämä kannustaa pienyrittäjiä yrittämään jos ihmisillä ei ole varaa kuluttaa.   

Ja sitten tämä vapaus sopia alakohtaisesti palkoista. Eikö ole ihan hullua, että tällä hetkellä jokaisen alan liitot ovat pystyneet neuvottelemaan vapaasti esimerkiksi palkoista ja muistakin työehdoista, mutta uusi malli asettaa tiukat rajat näille neuvottelijoille ja sille valtakunnansovittelijalle. Tämäkö nyt on sitä ”markkinatalous edellä” politiikkaa, jota hallitus ajaa. Tulee ihan vanhan ajan TUPOt mieleen.

Vastasin korjausmiehelle ja kiitin viestistä. Tämä Ruotsin vientipalkkamalli on otettu esikuvaksi nyt myös meille, sillä siinä kaikkien muiden alojen palkkakehitys on ns.sidottu vientialojen palkkakehitykseen eli käytännössä niin, ettei matalapalkka-alojen palkankorotukset koskaan voi olla isompia kuin vientialojen korotukset. Matalapalkka-alojen palkkaus ei korjaannu ja siksi kutsumme tätä palkkakuoppalaiksi. Hallitus on kuitenkin unohtanut, eikä ihan vahingossa, tästä Ruotsin mallista muutaman oleellisen seikan ja yksi niistä on se, että naapurissa neuvotellaan ja sovitaan, meillä ei. Kerroin juuri lukeneeni tuoreen YLEn uutisen jossa kerrottiin kansalaisjärjestö Oxfamin tuoreesta raportista, jossa mitattiin eri maiden kykyä torjua taloudellista epätasa-arvoa ja Ruotsin tulos oli romahtanut indeksinä 10:stä 24:ään ja on nyt Pohjoismaiden huonoin. Että se siitä loistavasta Ruotsin mallista. Tuloerot vaan kasvaa.

Onko tästä yhteiskunnalle mitään hyötyä. No ei ole. Ei lisää kilpailukykyä, ei tue yrittäjyyttä eikä varsinkaan lisää luottamusta ja yhdessä tekemisen meininkiä. Mieti, kuka haluaa esimerkiksi alalle, jossa tiedät saavasi jo nyt matalaa palkkaa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja hoitoalalla, vaikka olet suorittanut korkeakoulututkinnon. On muuten ihan aiheellinen kysymys, mistä saamme tekijät tulevaisuudessa. Ja tuo vapaus kysymys onkin jo niin iso juttu, että se on keskustelun paikka.

Kun saan täällä Ameriikassa asiat järjestykseen ja Harrisista presidentin ja kun palaan ensi viikolla taas Imatralle, niin jutellaan lisää.

Kiitos korjausmies taas ajankohtaisista, fiksuista kysymyksistä ja ajatuksista.

Niina