Metsäteollisuuden hiljainen murros  

Suomen metsäteollisuus on jälleen murroksessa, mutta tällä kertaa ilman lakkojen aiheuttamaa oikeiston lietsomaa kansallista kriisiä. Vuoden 2020 lakot pysäyttivät tuotannon 112 päiväksi ja aiheuttivat miljardiluokan tappiot, pitkälti siitä syystä, että neuvotteluhalukkuutta työnantajapuolelta ei löytynyt. On myös hyvä muistaa, että inflaatio ja palkankorotukset on maksettu vähentämällä työvoimaa jo 15 vuotta. Nyt, vuonna 2025, yhteistoimintaneuvottelut etenevät lähes huomaamatta – miksi oikeisto ei nyt reagoi?

Lakot olivat näkyvä ja poliittisesti räjähdysherkkä ajanjakso. Sen sijaan nykyiset YT-neuvottelut nähdään vain osana teollisuuden uudistumista. Oikeistohallitus ei reagoi kriisinä, koska rakennemuutos tukee sen talouspoliittisia tavoitteita.

Me kaikki tiedämme, että teollisuuden on muututtava – bulkkituotanto ei enää riitä, kun Kiinan halpatuonti painaa hintoja, ja Trumpin paluu hulluun tullipolitiikkaan nostaa vientikustannuksia. Metsäteollisuuden on siirryttävä mm. kohti biopohjaisia innovaatioita, kuten puupohjaisia kemikaaleja ja rakennusmateriaaleja. Tämä vaatii investointeja, osaamista ja EU:n aktiivista roolia kestävän teollisuuspolitiikan edistämisessä.

Samalla verokilpailu kiristyy.  Suomen yhteisövero on tällä hetkellä 20 %, ja sen suunnitellaan laskevan 18 %:iin. Saksassa vastaava vero on lähes 30 %. Ero on merkittävä.  Yritystukien uudelleenarviointi on välttämätöntä, mutta sen on oltava osa laajempaa strategiaa tukien kokonaisvaikutuksista.

EU:n on herättävä, sillä globaali kilpailu kiristyy ja samaan aikaanEU:n neuvotteluasema on heikentynyt. Kiina ja Yhdysvallat pelaavat yhdessä ja erikseen kovaa peliä, ja EU:n on oltava jatkossa vahvempi edunvalvoja. Metsäteollisuuden tulevaisuus riippuu paljon siitä, miten EU tukee jäsenmaiden teollisuutta ja puolustaa niiden asemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Metsäteollisuuden YT-neuvottelut on iso kriisi, koska ne ovat osa suurempaa rakennemuutosta.  On kyse vakavasta muutoksesta yhä kestävämpään metsäteollisuuteen ja sitä kautta työllisyyteen. Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä, investointeja ja EU:n aktiivista roolia. Muuten Suomi jää bulkkituotannon varjoon, kun muut maat siirtyvät arvonlisän aikaan. Metsäteollisuuden tulevaisuus on koko Suomen tulevaisuus, tämä on hyvä muistaa.

Niina Malm