Hyvinvointivirtaa naisten työelämään – eväitä yksilölle, vastuuta yhteiskunnalle

Blogi Demarinaisten sivuille 30.9.2026

Työelämän arki on usein jatkuvaa tasapainottelua erilaisten roolien, tavoitteiden ja vaatimusten välillä. Moni nainen huomaa helposti asettavansa muiden tarpeet – olipa kyseessä perhe, kollegat tai asiakkaat – oman hyvinvointinsa edelle. Suomen ammatillisen koulutuksen
kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n oppilaitoksissa koordinoima Hyvinvointivirtaa-teemaviikko muistuttaa meitä siitä, että hyvinvointi ei synny itsestään, vaan sitä pitää rakentaa tietoisesti ja yhdessä. Vaikka alkuperäinen teemaviikko on suunnattu ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja henkilöstölle, sen ydinsanoma kantaa loistavasti myös naisten työelämään ja urapoluille.

Kun puhutaan naisten jaksamisesta, katse kääntyy helposti vain yksilöön: miten sinä jaksat, miten sinä palaudut? On kuitenkin välttämätöntä laajentaa näkökulmaa yksilön hartioilta koko yhteiskunnan tasolle. Naisten työhyvinvointi ei ole vain henkilökohtainen voimavaralaji, vaan laaja yhteiskunnallinen ja taloudellinen kysymys.

Yksilön taso: Pysähdy ja aseta rajat

Yksilötasolla arjen sirkuksessa on tärkeää oppia pitämään huolta omista telttaköysistään. Oppilaitosten hyvinvointiviikolla kuultu opiskelijan viisas neuvo pätee täydellisesti jokaiseen työssäkäyvään naiseen: pysähdy, lakkaa suorittamasta ja kysy rohkeasti itseltäsi, miten sinä voit. Palloja ei tarvitse olla ilmassa liikaa kerrallaan.

Työelämässä jaksaminen vaatii rajojen asettamista. Se tarkoittaa lupaa sanoa toisinaan ”ei” ja lupaa pitää taukoja silloin, kun keho ja mieli sitä vaativat. Hyvinvointi on kuulostelemista, mikä tekee itselle hyvää juuri tässä hetkessä. Se voi olla lyhyt kävely kesken työpäivän tai hetken hiljaisuus ennen seuraavaa kokousta.

Yhteiskunnan taso: Rakenteet, hoivavastuu ja talous

Yksilön jaksaminen on kuitenkin mahdotonta, jos yhteiskunnalliset rakenteet murtuvat alta. Naisten terveys, uupumus ja työkyky ovat nousseet keskeisiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi. Työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat, että suomalaisten yleinen työhyvinvointi on heikentynyt ja työuupumusoireilu lisääntynyt. Tämä kehitys iskee kovaa erityisesti naisvaltaisille aloille.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta naisten kuormitusta lisäävät useat tekijät:

Kasautuva hoivavastuu: Naiset kantavat edelleen usein päävastuun kodista, lapsista ja ikääntyvistä läheisistä. Kun tähän yhdistetään kokoaikatyö, puhutaan raskaasta kaksoisroolista.

Työmarkkinoiden jakautuminen: Monet julkisen puolen naisvaltaiset alat, kuten hoiva- ja kasvatusalat, kärsivät kroonisesta resurssipulasta ja kasvavasta paineesta.

Taloudellinen hinta: Väestön ikääntyessä ja työvoimapulan kasvaessa yhteiskunnalla ei ole varaa menettää naisten työpanosta sairauspoissaolojen tai ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi.

Yhteiskunnan ja työnantajien onkin tarjottava joustavia työaikaratkaisuja, toimivia perhepalveluita sekä parempaa tukea naisen eri elämänvaiheisiin, kuten perheellistymiseen, vaihdevuosiin sekä  ikääntymiseen.

Yhteisöllisyys yhdistää molemmat puolet

Miten yksilö ja yhteiskunta sitten kohtaavat? Vastaus on työyhteisöjen arjessa ja yhteisöllisyydessä. Kun luomme työpaikoille avoimen, joustavan ja tukevan ilmapiirin, toteutamme käytännössä sitä yhteiskunnallista vastuuta, jota kestävältä työelämältä vaaditaan.

Pienet arjen teot – kuten kollegan kuunteleminen, onnistumisten juhliminen tai positiivisen palautteen antaminen – luovat työyhteisöön turvaverkkoa kiireen keskellä. Kun nainen tukee toista naista työelämässä, rakennetaan positiivista kulttuuria.

Hyvinvointi ei ole vain yksittäisen naisen tehtävälistalla oleva suoritus. Se on yhteinen näyttö siitä, miten yhteiskuntana ja työyhteisöinä arvostamme ja tuemme tekijöitämme. Pidetään siis huolta itsestämme, mutta vaaditaan myös rakenteita, jotka tekevät siitä mahdollista – koska yhdessä on parempi!