Energisiä ajatuksia

Vuodenvaihde juhlapyhineen sai ajattelemaan energisiä ajatuksia. Sähköä kului normaalia enemmän, kun kinkut, laatikot ja muut herkut kypsyivät uunissa ja saunaakin lämmitettiin normaalia enemmän. Erilaista jätettäkin syntyi, kun juuresten kuoret täyttivät kompostin ja joulupaperit sekajätelaatikon. Pohdin keräsikö joku kinkunrasvoja biopolttoaineeksi ja tuikkukippoja metallin uusiokäyttöön, kuten muina vuosina. Huomasin taas, miten hyvin meillä tämä kiertotalous on järjestetty. Paikka kaikelle löytyy, kyse on vain siitä, miten kaikki paikalle löytää. Erilaisia kierrätyspömpeleitä huusholleissa riittää ja me suomalaiset olemme kohtuu hyviä kierrättäjiä, mutta parannettavaakin on.

Pari sanaa energiasta noin yleisesti, kun tällä viikolla Bioenergia-alan eurooppalainen kattojärjestö Bioenergy Europe julkaisi uusimman raporttinsa alan kehityksestä. Euroopan käyttämästä energiasta lähes puolet kuluu lämmitykseen ja jäähdytykseen, josta bioenergian osuus oli 19 %, kun se muilla uusiutuvilla energialähteillä (lämpöpumput, geoterminen energia ja aurinkolämpö) oli yhteensä 4 %. Fossiilisten energialähteiden osuus lämmityksessä ja jäähdytyksessä oli 75 %. On huomionarvoista, että EU-jäsenmaista kahdeksan kärkimaata uusiutuvan energian osuudessa ovat maita, joissa bioenergian käyttö on suhteellisesti korkeinta.  

Bioenergia oli Euroopassa 95 %:sti kotimainen energialähde vuonna 2022, kun kotimaisuusaste esimerkiksi öljyssä oli 2 %. Vuosina 2020–2022 Euroopan tuontiriippuvuus kasvoi merkittävästi kaikkien fossiilisten energialähteiden osalta. Bioenergia tuotettiin pääasiallisesti (70 %) kiinteillä biomassoilla, kuten puulla. Nestemäisten biopolttoaineiden osuus oli 12,6 % ja biokaasun 11 %. Yhdyskuntien biojätteellä tuotettiin 6,6 % Euroopan bioenergiasta, joka on vähän ja jonka osuutta olisi mahdollista kasvattaa huomattavasti.

Oikeat energiaratkaisut ovat iso osa huoltovarmuutta, niin Suomessa kun koko Euroopassa. Tämän takia energian tuotantotapoja on oltava useita. Epävarmassa turvallisuustilanteessa bioenergia yhdessä tuuli- ja aurinkoenergian ja ydinvoiman kanssa turvaa Euroopan energiaomavaraisuutta ja vähentää samalla energiantuotannon ilmastopäästöjä. Kun bioenergia toteutetaan vastuullisesti biomassaan perustuviin jopa hiilinegatiivisiin tuotteisiin päästään ilmastonkin kannalta toivottuun tulokseen. Tavoitteena on päästä bioenergian korkeaan jalostusarvoon, toimivaan kiertotalouteen ja teollisuuden energian sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Tällä viikolla pääsin tutustumaan Lappeenrannassa toimivaan innovatiiviseen materiaalinkäsittelylaitteiden suunnittelu- ja toimittajayritykseen Laitexiin. Meille esiteltiin mm. laitteet biokoksin briketöintiin. Biokoksia valmistetaan biomassasta, kuten metsä- ja puuteollisuuden tähteistä, ja se toimii kestävänä vaihtoehtona fossiiliselle koksille mm. ruostumattoman teräksen tuotannossa. Laitex palkittiin vuoden 2024 valtakunnallisena yrityksenä eikä suotta, sillä siellä tehdään isoja tekoja vihreän siirtymän eteen joka päivä. Myös turvallisuuden kannalta on hienoa, että eteläkarjalassa, täällä rajan pinnassa on menestyviä yrityksiä tien näyttäjinä. Myöhän osataan ja pystytään, tämä tuli tällä vierailulla taas todistettua.

Mikä meitä kuluttajia sitten energiassa kiinnostaa. Tutkimuksen mukaan aivan ehdoton ykkönen on energian hinta, toisena tulee saatavuus. Tuloksissa näkyy kuinka riippuvaisia energiasta, erityisesti sähköstä olemme. Ennusteen mukaan sähkönkulutuksemme tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, ei siis ole aivan sama, miten sitä tuotamme, mitä se maksaa ja miten saatavuus turvataan, ympäristökysymykset huomioiden.

Jokainen voi omalta osaltaan ottaa pienen askeleen energisempään vuoteen mm. tukemalla kiertotaloutta kierrättämällä. Hyvää alkanutta vuotta juuri siule. Pidetään yhteyttä.

Niina