Imatralla kuuma poliittinen peruna on ollut jo koko päättyvän vaalikauden tulevaisuuden ratkaisut uimahallin ja urheilutalon osalta. Nyt päätöksen teon hetki on tänään maanantaina. Asia on puhuttanut paikallisessa mediassa ja omakin ajatus on ollut avoinna ihan kalkkiviivoille asti. Lopulta oma päätökseni on syntynyt ja on syytä avata sitä laajemmin. Pyrin nyt tällä kirjoituksella kertomaan, kuinka oma ajatteluni eteni.
1. Tunteet ja historia
Minulla on tunteita urheilutaloa ja uimahallia kohtaan. Äitini on mahdollistanut minulle eri urheilulajien kokeilun. Olen ollut lapsena Ossin urheilukoulussa ja koittanut oppia hyppäämään, juoksemaan ja heittämään. Vaikka kivaa oli, ei mikään laji oikein tuntunut omalta. Oli hauskaa olla mukana, mutta en edes leikin varjolla innostunut. Halusin Mansikkalan koululle balettiin, mutta siellä minulle sanottiin, että olen liian raskas ja hörökorvainen balleriinaksi. Hörökorvia en kyllä vieläkään itseltäni löydä. Vaihdoin lajini hevosiin ja uintiin. Uimahallissa kävin muutaman kerran viikossa treenaamassa uintia ja rinnalle tuli ajastaan myös judo. Kun en ollut uimassa olin tatamilla. Ne lajit tuntuivat omilta. Vaikka Sotkulammelta matkaa talolle tuli pyöräillen jonkin verran, se meni alku- ja loppuverkkana. Tätä yhdistelmää harrastin pitkään ja loppuajan olin tallilla. Urheilutalo telinevoimistelusaleineen on myös tuttu ja kahdenmarkan käyntimaksut edelleen muistissa. Siellä on kieppiä ja kärrynpyörää väännetty, nilkkoja koitettu oikaista ja liikkuvuutta kehittää. Olen onnellinen, että olen saanut harrastaa vuosia, kokeilla eri lajeja.
Aikuisena urheilutalon legendaariset muistot ovat Carelia Fightin talkoissa. Kehän pystytyksessä ja purussa ennen otteluita ja niiden jälkeen. On mopattu räkää ja hikeä kehästä, aikaa ennen kuin häkki tuli otteluihin. Urheilutalo on siis antanut minulle monenlaisia kokemuksia. Eri lajien kokeilun ja tapahtumien osalta. Joissain on ollut talkoolaisena ja toisissa katsojana.
Talo on tuttu, mutta rakkain paikka on aina ollut tatami. Valitettavasti edelleen huokuu sama lapsuuden seinä silmissä ja sama haju nenässä kuin silloin 30vuotta sitten.
2. Minun politiikkani linjat
Siitä asti, kun olen ollut mukana politiikassa, on ajatukseni ollut lasten ja nuorten tulevaisuudessa. On sitten kyse harrastuksista, koulutuksesta tai vanhempien työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Yksi parhaimpia päätöksiä Imatralla on ollut ottaa huomioon harrastaminen ja koulu. Viikossa yksi päivä, jolloin harkat ovat koulun jälkeen. Tämä vapauttaa aikaa perheille illoista tai lapselle/nuorelle aikaa kavereiden kanssa. Sillä myös vapaa-aikaa tarvitaan. Elämä ei voi olla vain koulua ja harrastuksia.
Tätä päätöstä miettiessäni olen jälleen tämän peruskysymyksen äärellä. Mikä on lapsille ja nuorille parasta päätöksentekoa? Millä konstilla meillä on myös tulevaisuudessa Matti Monosia, Senni Salmisia, Santeri Airoloita tai Otto Hokkasia, Venla Lehtosia ja Juho Suvantoja? Miten innostamme ja mahdollistamme ammattilaisuuteen ja miten tuetaan niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat harrastaa ilman kisaamista? Tähän vastaus on mielestäni seuroissa ja toivon todella, että Imatralla on jatkossakin yhtä paljon mahdollisuuksia kokeilla lajeja. Paini, pesäpallo tai vaikka alppihiihto, meiltä löytyy kaikkea! Liikunnallisen elämäntavan oppiminen ei ole itsestään selvyys. Kaikki ei saa esimerkkiä kotoa ja siksi seuroilla ja vapaaehtoisilla valmentajilla on hurjan suuri rooli auttaa ja olla tukena. Hyvä valmentaja on usein myös turvallinen ja kasvattava aikuinen. Kuinka siis toteutamme tulevaisuuden, jossa jokaisella on mahdollisuus harrastaa ja kilpailla jos haluaa? Imatra on sitoutunut lapsiystävällinen kunta hankkeeseen ja se velvoittaa meitä. Ei voi puhua yhtä ja tehdä toista.
3. Kestävä Imatra
Imatra on upea kaupunki. Ympärillä on vettä ja metsiä. On tehty aikanaan rohkeita päätöksiä mm Ukonniemen kehittämisestä ja uuden jäähallin rakentamisesta. Siitä kaikki lähti. Sen jälkeen on Imatralla pelattu alle 18 vuotiaiden MM-jääkiekkoa, Itä-Länsi pesäpalloa itse presidenttiparin silmien alla, hypätty mäkeä heinäkuussa, on ollut ampumahiihdon tähtihetkiä ja rullahiihdon tapahtumia. Lentopalloa on pelannut sadat nuoret ja yleisurheilukentälle on nostettu Pride-lippu ensimmäistä kertaa ikinä, jotta jokainen urheilija saa olla juuri sellainen kun on.
Urheilukeskittymästä haaveiltiin ja se on saatu hyvin alulle. Toiveina oli myös koulu Ukonnimeen, jolloin myös urheiluopisto olisi ollut mahdollinen. Toki pois suljettu se ei ole vieläkään, jos siihen suuntaan päätöksiä halutaan viedä.
Koska Imatralla on mahdollista liikkua pyörällä en näe mahdottomana tulevaa sijaintia. Olen vanhan koulukunnan ihminen ja tottunut pyöräilemään nuorena, niin en osaa edelleenkään ajatella, että joku toiminto pitäisi ehdottomasti olla jossain, missä lähellä on koulu. Imatralla on kolme koulua ja urheilutaloa ei kaikkien yhteyteen saa. Siksi koulun läheisyys ei ole minulle perustelu urheilutalon sijainnille. Sen sijaan minua miellyttää ajatus jatkaa Imatralla puurakentamisen kulttuuria ja hyödyntää energiatehokkaita ratkaisuja. Olipa kyse sitten hukkalämmöstä tai Vuoksesta saatavasta energiasta. Toivoisin, että näidenkin päätösten taustalla olisi ajatus hyötyliikunnasta ja pyöräilystä. Ei kaikkialle aina tarvitse ajaa autolla.
Imatran isot urheiluseurat toimivat urheilukasvattajina myös tulevaisuudessa. Jokaisen vapaaehtoisen valmentajan työtä on tuettava ja seura-aktiivin annettua työpanosta arvostettava. Siksi myös tässä asiassa urheiluseuroilla, jotka liikuttamista päivittäin näkevät ja kokevat on asiantuntijan rooli. Olen tottunut kunnioittamaan asiatuntijoiden näkemyksiä, olipa sitten kyse kunta- tai valtakunnan politiikasta.
4. Urheilumatkailun keskus
Pitkät perinteet urheilumatkailussa ja sen kehittämisessä on syvällä. Into joka syttyi jäähallin rakentamisen myötä ei ole kadonnut, vaikka raja on kiinni. Vaikka Imatralla on paljon laskettu venäläisten matkailijoiden varaan, on meillä silti (ja vielä vahvempana) linkki Eurooppaan nykyisen geopoliittisen tilanteen ja Venäjän brutaalin hyökkäyssodan seurauksena Ukrainaan siteet Eurooppaan. Suomi, Etelä-Karjala ja Imatra on osa eurooppalaista arvoyhteisöä. Siitä on jo saatu konkreettisia hyötyjä matkailijoille vapaan liikkuvuuden ja yhteisvaluutan myötä. Ilmastonmuutoksen vuoksi Keski-Euroopan kaupungit on muuttuneet sietämättömän kuumiksi kesäisin ja siksi matkailu pohjoismaihin on vahvistunut. Ketjuliikkeet ei ole huudossa ja onpa jopa kuultu italialaisista pyöräturisteista, jotka ovat yrittäneet majoittua halkokuuriin. Elämyksiä, viileyttä ja puhdasta ilmaa tullaan nauttimaan. Jos ja kun ilmastonmuutosta ja ilmaston kuumenemista ei saada taitettua, on Saimaan alueella todella suuret menestymisen mahdollisuudet matkailun osalta. Kaupungin päätöksillä on tähän vaikutusta ja sitä voidaan edistää nyt tehtävillä ratkaisuilla. Urheilumatkailulla on positiivisia vaikutuksia, työ- ja opiskelupaikat lisääntyy, verotuloja ja välillisiä tuloja yrityksiin mm tapahtumien kautta. YLE uutisoi, että urheilumatkailu toi Imatralle noin 11 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tätä tarvitaan lisää. Urheilumatkailusta hyötyvät myös meidän kulttuuripalvelut ja tapahtumat, ne tukevat toinen toisiaan. Imatran alueen vanha kivikaudelta lähtenyt historia on myös liitettävissä tähän. Antrean kalaverkko tai viikinkien liikkumiset Saimaalta Laatokalle on osa meitä, siinä missä Imatrankosken inspiroimat taiteilijat ja säveltäjät tai hovien väki. Johan se Kalevalassa lukee, Ei oo Vuoksen voittanutta, Ylikäynyttä Imatran.
5. Puhdas sisäilma
Polittisen urani aikana sisäilmaongelmat ovat nousseet isosti esiin. Kouluverkkopäätösten aikana jouduin jopa opiskelemaan rakentamista, eristämistä, painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa. Toki ne oli ihan pintaraapaisuja oikeiden ammattilaisten osaamiseen. Mutta ne tarinat, joita oppilaiden vanhemmilta ja nyt lasten ja nuorten vanhemmilta kuulee harrastetiloista, on saman suuntaisia. Harrastus loppuu, koska tiloissa ei henki kulje. Suihkussa ei haluta käydä vanhoissa tiloissa treenin päätteeksi ja ihoa kutittaa. Ne ovat vakavia tarinoita. Mutta vielä vakavampaa on se, että näissä tiloissa myös työskentelee kaupungin henkilöstöä kokoaikaisesti. Se, että päätöksen teon pohjana on lasten ja nuorten etu ja Imatran pitäminen houkuttelevana perhekaupunkina on tärkeää, mutta samalla on tärkeää tehdä kunnollista työnantajapolitiikkaa ja huolehtia kaupungin henkilöstön mahdollisuuksista työskennellä terveissä tiloissa. Kukapa siitä olisi suuremmassa vastuussa, kuin poliittinen päätöksentekijä? Terveet tilat työntekijöille ja kuntalaisille on ehdoton edellytys.
6. Talous
Ennaltaehkäisy kaikessa on vaikea asia. Sen osoittamat eurot ovat aina todellisia vasta vuosia päätöksenteon jälkeen. Jos päätöstä ei tehdä, ei niitä voida edes laskea. Siis pysyminen vanhassa ja toivoa, että asiat vain hoituvat jotenkin, maksaa. Joka hetki. Investointi maksaa ja käyttö maksaa. Mutta niin maksaa myös tekemättömyys. Lainakanta ja sen suuruus asukasta kohden puhuttaa paljon. Milloin se on suuri, milloin se on pieni tai ainakin toivotaan pieneksi. Millä lainakantaa voidaan pienentää? Vastaus on yritystoiminnalla, joilla on mahdollisuus tarjota työtä, jolla tulee toimeen. En usko, että mitään tekemättömyydellä saadaan houkuteltua Imatralle uusia ihmisiä. Tarvitaan muutosta positiiviseen yhdessä tekemiseen. Maan hallitus ei vielä kehysriihessäkään tullut itäisen Suomen avuksi, joten nyt on toimittava yhä pontevammin itse. On uskallettava houkutella ihmisiä tänne, kauniiseen Etelä-Karjalaan. Siihen tarvitaan teollisia investointeja, matkailua, palvelualoja ja julkista sektoria (eli Imatran kaupunkia). Kyllä karjalassa itkuvirret osataan edelleen, mutta osataan olla myös iloisia ja vieraanvaraisia. Se on vahvuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. On taloudellisesti järkevää miettiä mihin rakennetaan, Hiekkaharjulle, Vuoksen varteen vai jonnekin muualle?
7. Päätöksenteko
Urheilutalon kohtalosta puhuttiin jo edellisellä vaalikaudella, samassa yhteydessä kun Ukonnimen kehitystä aloitettiin viemään eteenpäin. Uutena yllätyksenä asia ei tullut kenellekään, On ollut iltakouluja, seminaareja, ryhmäkokouksia, lautakuntia, hallituksia ja valtuustoja, joissa asiaa on sivuutettu monen monta kertaa. Strategiat, suuntaviivat ja niiden totuttaminen, ne kuuluvat valtuutetun tehtäviin. Asiat eivät ole mustavalkoisia ja on huomattava mitkä asiat vaikuttavat suoraan ja mitkä välillisesti. Hahmottamiseen apua saa joko muilta politikoilta tai virkahenkilöiltä.
Poliitikko päättää ja virkahenkilöstö valmistelee. Valmistelu vaikeutuu jos suuntaviivoja ei anneta. Nyt selvityksiä, suunnitelmia ja taustamateriaalia on valtuutetuilla asiaan liittyen satoja sivuja. Materiaali on tuotettu työajalla ja virkavastuulla. Poliitikot päättävät millaisia vaihtoehtoja valmistellaan, kuten nyt on tehty. Ja sitten päätetään. Ei valmistelu voi edetä niin, että joku keksii uuden vaihtoehdon tai valmistelun tulos ei miellytä, niin keksitään taas uusi valmisteltava näkökulma. Se maksaa, kun päätöksiä ei saada aikaiseksi. Ikävää on myös, että päättäjät näyttävät poukkoilevilta ja sekavalta joukolta, joka ei pysty tekemään päätöksiä. Tällä on vaikutusta mm uusien yritysten sijoittumiseen. Jos yhtenä päivänä päätetään yhtä ja toisena toista, miten ihmeessä kukaan haluaa tänne sijoittua?
Nyt on vuosia valmisteltu ja saatu materiaalia. On aika uskaltaa käyttää sitä poliittista valtaa, jota vaaleissa on lähtenyt hakemaan.
JOHTOPÄÄTÖS
Minulle Imatra on koti. Sielunmaisema. Saimaa, Vuoksi, metsät, tehtaat, kartanot ja ennen kaikkea ihmiset. Rakastan tätä kaupunkia, sen asukkaita. Haluan, että tulevaisuudessa syntyvät lapset voisivat tuntea ja ajatella samoin. Kunnioittaa kaunista kaupunkia kaikkine sen pienten yksityiskohtien kanssa. Nauttia terveestä, turvallisesta ja kauniista ympäristöstä. Tehdä työtä, opiskella ja harrastaa täällä. Paikassa, jossa jotain vanhaa on säästetty, kuten kolmen Ristin kirkko, Valtionhotelli tai jokin meidän upeista erikoista asuinalueista. Esimerkiksi Lättälä, Kupari ja Savimajat. Imatrankoskea tuskin mihinkäkään kukaan koskaan saa siirrettyä, mutta ehkä se vielä joskus kuohuu vapaana. Imatra tarvitsee kehitystä ja vahvuuksien nostamista. Urheilutalo on rakennettava Ukonniemeen.
Niina
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.